Moikka, olen Nina Law. Kiitos, että tulit lukemaan blogiani!
Kirjoitan blogiini tietoa, näkemyksiä ja käytännön vinkkejä sekä yksittäisten ihmisten muutosten toteuttamisen avuksi että yritysten ja organisaatioiden muutosjohtamisen tueksi. Tarjoan muutosjohtamisen konsultointipalvelua, mutta blogiin kirjoitan puhtaasta intohimosta auttaa ihmisiä muutoksessa.
Olen ihmislähtöisen muutosjohtamisen kokenut asiantuntija, muutosstrategi ja muutosprojektien ammattilainen. Työurallani olen johtanut useita erilaisia organisaatioon ja liiketoimintaan liittyviä muutoksia eri puolilla maailmaa ja oppinut, onnistunut ja oppinut lisää.
Vaikein kaikista tehtävistäni tähän mennessä on ollut oman uramuutokseni johtaminen.
Muutoksessa onnistuminen on haasteellista, koska käärmettä ei piippuun työntämällä saa. Täytyy löytää ne keinot, joilla sen saa menemään sinne itse. Sama logiikka pätee muutoksessa: muutos onnistuu, kun ihmiset haluavat, että se onnistuu.
Miten kiinnostuin ihmislähtöisestä muutosjohtamisesta?
Kiinnostukseni organisaatiopsykologiaan ja ihmisen ihmeellisyyteen vei minut urallani muutosjohtamisen maailmaan. Yksilön ja yhteisön mahdollisuudet muuttua ja sopeutua uuteen kiehtovat minua tavattomasti. Organisaatioiden ja ihmisten kehittämisen potentiaali on mieletön!
Koulutukseltani olen liiketoiminnan tradenomi, pääaineinani oli kielet ja viestintä. Testasin akateemista opiskelua, mutta ilmiöpohjaista oppimista ei silloin vielä tunnettu. En usko, että määrämuotoinen opiskelu on paras tapa saada riittävästi yleisesti hyväksyttyä osaamista. Etenkään sillä perusteella, että niin on aina tehty.
Kankeiden opinto-ohjelmien pakkosuorittamisen sijaan olen lukenut satoja mielenkiintoisia kirjoja, tutkimuksia ja muita julkaisuja, soveltanut lukemaani käytännössä ja innostunut oppimaan aina vain lisää.
Maailma on näyttänyt muutoksen monet kasvot
Työurani alkoi 14-vuotiaana Kukkura-kaupan kassalta. Kaupan omistaja kirjoitti työtodistukseeni kissan kokoisin kirjaimin ”AHKERA”. Eli työhullu olin jo nuorena.
Urallani olen edennyt erilaisista viestintätehtävistä kehittämään muutosjohtamisen viitekehystä, jonka jälkeen johdin ja toteutin erilaisia muutosprojekteja Euroopassa ja Aasiassa. Olen työskennellyt erilaisissa projekteissa, eri rooleissa, erilaisissa kulttuureissa ja nähnyt muutoksen kasvot eri näkökulmista.
Filippiineillä ja Afrikassa olen valmentanut ja vetänyt projekteja pro bonona eli palkatta sekä palkattuna. Työskentely eksoottisissa maissa on monin paikoin täynnä odottamattomia yllätyksiä. Suomessa työskentely on helppoa: voit lähtökohtaisesti luottaa siihen, että ihmiset tekevät sen mitä lupaavat, kukaan ei yritä varastaa projektin käteisvaroja eikä henkesi ole uhattuna työajan ulkopuolella. Noin esimerkiksi.
Toteuttamieni muutoshankkeiden tulokset ovat vaikuttanut suoraan tuhansiin ja epäsuorasti kymmeniin tuhansiin ihmisiin. Taloudellisesti merkittävin hanke, jota olen vetänyt, on ollut kokonaisarvoltaan kymmeniä miljoonia. Se saatiin porukalla maaliin aikataulussa ja alle budjetin, vaikka kesken projektin jouduimme keskelle toista muutosta ja lennosta muuttamaan työskentelytapamme täysin.
Mitä muut minusta sanovat?
Kerään mielelläni palautetta omasta toiminnastani aina, kun se on mahdollista. Rakentava palaute on paras tapa oppia. Keräsin tähän muutaman minusta sanotun asian, jotta tiedät, millainen ihminen täällä virtuaalieetterin toisessa päässä on.
1. Objektiivinen. Parikymppisenä nuoruudenystäväni sanoi, että häntä hämmästytti kykyni tarkkailla asioita niin objektiivisesti. Olen aina yrittänyt nähdä tapahtumat myös toisten silmin ja analysoida eri näkökulmia. Ymmärrän esimerkiksi hyvin, että yhdelle muutto uuteen monitilatoimistoon on ihastuttava asia, ja toiselle oman työhuoneen rauhasta ja totutusta työympäristöstä luopuminen kauhistuttaa todella. Osaan samaistua molempiin kokemuksiin ja samalla arvioida kokemuksen vaikutuksia.
2. Määrätietoinen ja empaattinen ovat sanoja, joita minusta on käytetty usein. ”Sinusta huokui tietty määrätietoisuus jo silloin”, tuumasi vanha tuttavani kuullessaan, että olin edennyt urallani hyvin. ”Määrätietoinen ja empaattinen”, sanoi tiimiläiseni, kun illallispöydässä virisi lämminhenkinen keskustelu siitä, millaisten tiimiläisten kanssa teemme projektissa työtä. ”Hyvässä johtoryhmässä tarvitaan aina yksi empaatti”, sanoi entinen esimieheni, kun valitsi minut tiimiinsä. (Hän on yksi parhaista muutosjohtajista, jonka tunnen, ja erinomainen tiiminrakentaja, jota tarkkailemalla opin aikanaan todella paljon.)
Vaativien muutosten johtamisessa määrätietoisuudesta ja empaattisuudesta on hyötyä. Empaattisuus ei ole sama kuin kiltteys. Rautainen bisnesajattelija voi olla todella empaattinen.
4. Sinnikäs ja sopeutuva. “The resilience that you have is amazing! I could never do what you do”, sanoi eräs eurooppalainen läheiseni minulle, kun keskustelimme vaikeista työolosuhteista, joissa Filippiineillä konsultoidessani toimin.
Sanalle resilience ei ole yhtä hyvää suomenkielistä vastinetta, mutta resilienssi -sanaa käytetään jo paljon. Sana tarkoittaa sitä, että osaa sopeutua käsillä olevaan tilanteeseen ja pyrkii eteenpäin vastoinkäymisistä huolimatta kohti itselle merkityksellisiä päämääriä. Resilienssi on kuin sinnikkyys ja joustavuus yhdessä.
5. ”Noh, työhullu, sitä sinä olet!”, sanoi suomalainen ystäväni, kun oli seurannut työtahtiani pari viikkoa. Olimme Etiopiassa, jossa on totuttu verraten rauhalliseen elämänmenoon. Meillä oli vain kuukauden viisumi ja halusin saada mahdollisimman paljon aikaiseksi lyhyessä ajassa. Rakastan työntekoa, ongelmien ratkomista ja uusien ideoiden kehittelyä ja uppoudun käsillä olevaan tehtävään tarmolla. Olen ilmeisen ahkera vaikken sitä itse tiedostakaan. Olen tottunut tekemään paljon töitä, sillä olen huolehtinut itsestäni teini-ikäisestä asti.
Lisäisin listaan vielä kaksi sanaa: positiivinen ja ratkaisukeskeinen. Nämä ovat pitkän harjoitteluni tulosta. Nuorena tapasin ”varautua pahimpaan, jottei tule pettymyksiä” ja nähdä asioista ongelmat mieluummin kuin hyvät puolet. Jälkeenpäin ajatellen se oli todella raskas tapa kohdella itseään.
Olen kiitollinen uteliaisuudestani ja tiedonhalustani, joiden avulla olen löytänyt teoriaa ja tutkimustuloksia ihmislähtöisen muutosjohtamisen SNAG-mallini tueksi. Tiedän sekä tutkimuksen että kokemuksen pohjalta, miten suuri merkitys positiivisella ajattelulla on yksilön hyvinvointiin.
Kanssani on kuulemma helppo tehdä töitä ja saan asiat tapahtumaan. Tavoitteeni on, että voin aina olla kiitollinen saamieni palautteiden positiivisesta sävystä. Olen ikuisesti kiitollinen myös miehelleni, joka on positiivisuuden perikuva ja tartuttanut elämänasenteensa minuun.
Aikaa kaikkeen yllä kuvattuun on vierähtänyt pari vuosikymmentä. Vaikka hankkeet ovat onnistuneet niille asetetuilla mittareilla mitattuna, olen usein miettinyt, voisiko toimintatapoja kehittää tekemällä asiat eri tavalla. Vielä yksi sana listaan: kehittämishaluinen. Siitä lähtökohdasta on syntynyt myös yritykseni.
Kiitos, että halusit tutustua minuun hieman paremmin. Mitä muuta haluaisit tietää?
P.S.
“Elä elämäsi niin, ettei vanhainkodissa tarvitse valehdella”, toimii mielestäni hyvänä elämän ohjenuorana. Stephen Covey (1989) kuvaa saman asian sanomalla ”Aloita tavoite mielessäsi”. Oletko sinä koskaan vielä miettinyt, mitä haluat, että muistopuheessasi sanotaan sinusta?
Leave a Reply